Syksyllä Tobiaksen  nuorempi poika nimeltään Mikko katosi. Hän lähti kotoaan kouluun, muttei saapunut sinne. Kukaan ei ollut nähnyt häntä, eikä kuullut minkäänlaisia juoruja liikeistä tuon aamun jälkeen. Hän ehti olla kadoksissa melkein kaksi viikkoa, kunnes pariskunta, joka oli sinestemässä löysi hänet. Jos olisi ollut jokin toinen vuodenaika, hänen löytämiseensä olisi mennyt pidenpi aika, niin syrjäinen kolkka se oli. Aamulla lähteissään hän oli ottanut pyykkinarua mukaansa ja sillä hän oli hirttänyt itsensä. Ei kirjettä, ei viestiä, ei vihjettä, ei mitään. Vain luuloa, arvailua, epätietoisuutta ja itse syytöksiä.

Tobias, joka oli aina ollut kohtuullinen alkoholin käytössä, ei toipunut koskaan. Jos siellä maalla on työt harvassa raittiillekin miehelle, ei juovalle löydy senkään vertaa, eikä Tobias tainnut enää selvää päivää nähdä. Anja oli sentään töitä, joten talous pysyi ehkä joten kuten pystyssä.