Aarteella oli aseenkantolupa ja ase. Hän käytti sitä varisten karkoittamiseen, muuta käyttötarkoitusta sillä ei ollut. 

Myöhemmin kun Kaarinan lapset muuttivat pois kotoa, hän pyysi Aareteen luokseen asumaa. Sillä hetkellä veljellä kun oli parisuhteessa kriisi ja Kaarina ajatteli Taunon ehkä vielä joutuvan palaamaan, ei halunnut muuttaa pienempään. 

Monta vuotta he asuivat rinnatusten. Aarteelle tuli "huono kausi" ja hän yritti tappaa Kaarinan. Onneksi kuristamalla eikä ampumalla. Kaarina pääsi pakoon, juoksi poliisiasemalle ja veli vietiin taas vaihteeksi psykiatriselle hoitoon. Aarteen kaapista löytyi monen kuukauden lääkkeet, jotka hän oli jättänyt ottamatta. Sairaalassa uskottiin kaikki tämän sairaan ihmisen jutut Kaarinesta (tässä kohden jo useamman vuoden kansaneläkettä nauttineesta), jonka Aarre oli ottanut hyvää hyvyyttään luokseen asumaan omaan, omalta biologiselta isältään perimäänsä, asuntoon ja joka piti hurjia juhlia yökaudet, jolloin Aarre ei voinut mukamas nukkua, mutta ei hän hyväsydämmisenä ihmisenä voinut rakasta sisartaan kadulle heittää. Aarre kotiutettiin ilmoittamatta ja löytyi keittiöstä ihmettelemästä:" Miksei ruoka ole jo valmis kun aika on jo?" Kaarina ei päässyt veljestään eroon kuin irtisanomalla asuntonsa ja muuttamalla muualle. Hän oli piiloittanut aseen ja se muutti hänen mukanaan. Vasta Aarteen kuoleman jälkeen Kaarina kantoi aseen sille samaiselle poliisiasemalle ja kertoi sen löytyneen jäämistöstä.

Aikajana loikkaa tässä, mutta muokkasin tuon tuolta realiajan puolelta, koska tännä se oikeasti kuuluu.